Moniresistentit bakteerit koirilla

Yleistä

Resistenssi tarkoittaa bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. Bakteeri voi olla resistentti joillekin antibiooteille luonnostaan, mutta moniresistenteillä bakteereilla kyse on hankitusta resistenssistä. Moniresistentit bakteerit saavat resistenssiominaisuutensa muilta bakteereilta tai mutaatioiden seurauksena antibioottien käytön jälkeen. Moniresistenteillä bakteereilla on resistenssiä useisiin eri antibiootteihin. Koirilla yleisimmät moniresistentit bakteerit ovat MRSP- ja ESBL-bakteerit.

Moniresistentti bakteeri ei ole vaarallinen terveelle eläimelle, ei aiheuta tautia normaalia bakteeria herkemmin, eivätkä infektiot ole vakavampia kuin normaalien bakteerien aiheuttamat. Tulehdusten hoitaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä yleisimmät antibiootit eivät tehoa. Usein moniresistentti bakteeri löytyy seulonnassa oireettomalta kantajalta, jolla on bakteeria elimistössään, mutta ei bakteerin aiheuttamaa tulehdusta.

Seulontanäytteitä kannattaa ottaa riskipotilailta. Yleisiä riskitekijöitä moniresistentin bakteerin saamiselle ovat toistuvat antibioottikuurit, sairaalahoito, koiran tuominen ulkomailta, leikkaushaavainfektiot, krooniset iho- ja korvasairaudet sekä raakaruokinta. Monissa muissa maissa käytetään antibiootteja paljon enemmän kuin Suomessa. Lisäksi alhaisempi hygieniataso, vähäisempi tietoisuus resistenssistä ja koirien pitäminen tarhaolosuhteissa altistavat ulkomailta tuotavat koirat moniresistenteille bakteereille.

Oireeton moniresistenttiä bakteeria kantava koira voidaan todeta suurella todennäköisyydellä puhdistuneeksi tartunnasta, jos saadaan 3 puhdasta seulontanäytettä 4-6 viikon välein. Tämä ei kuitenkaan päde, jos koiralla on altistavia tekijöitä, esimerkiksi krooninen ihosairaus tai toistuvia antibioottikuureja.

MRSP

MRSP eli metisilliiniresistentti Staphylococcus pseudintermedius tarkoittaa metisilliiniantibiooteille resistenttiä S. pseudintermedius- bakteeria. S. pseudintermedius kuuluu koiran ihon normaaliflooraan. MRSP-bakteereilla on resistenssiä aina myös metisilliiniä muistuttaville penisilliinijohdannaisille ja kefalosporiineille ja lisäksi usein myös muille antibiooteille.

MRSP löytyy usein oireettomalta kantajalta, mutta se voi aiheuttaa myös infektioita esimerkiksi iholla, haavoissa ja virtsateissä. Toistuvista iho- ja korvatulehduksista kärsivät tai jostain muusta syystä useita antibioottikuureja saaneet potilaat ovat suurimmassa riskissä MRSP-tartunnalle. Tällaisista riskipotilaista noin 10 % kantaa MRSP-bakteeria. Muilla koirilla yleisyys on noin 3 %.

MRSP leviää kosketuksella koirasta toiseen, ihmisen kosketuksen kautta sekä ympäristön ja välineiden kautta. Se tarttuu harvoin koirasta ihmiseen, ja tällöinkin ihminen toimii yleensä vain oireettomana, lyhytaikaisena kantajana.

Näytteenotto

MRSP:n toteamiseksi otetaan 2-3 näytetikkua: yksi tikku ensin sieraimesta ja sitten suun limakalvolta, toinen peräaukon ympäriltä ihon ja limakalvon liitoskohdasta ja kolmas mahdollisesta haavasta. Näytteet otetaan kuljetuselatusainetikkuun, kuten M40.

 

ESBL

ESBL eli extended spectrum betalactamase tarkoittaa suoliston ja limakalvojen bakteerien tuottamaa laajakirjoista beetalaktamaasientsyymiä, joka pilkkoo beetalaktaamiantibiootteja. ESBL:a tuottaviin bakteereihin koiralla kuuluvat yleisesti E. coli ja Klebsiella, jotka ovat osa suoliston normaaliflooraa. ESBL- bakteerit ovat yleensä resistenttejä useille muillekin yleisille antibiooteille beetalaktaamien lisäksi.

Useimmiten ESBL-bakteeri löydetään oireettomalta kantajalta, mutta ne voivat aiheuttaa myös infektioita esimerkiksi virtsateissä ja haavoissa. Suomessa syntyneillä koirilla ESBL on melko harvinainen, mutta tuontikoirilla sitä esiintyy yleisesti. Suomessa tutkituista koirista noin 5 % kantaa ESBL-bakteeria, mutta tuontikoirista 30 % ja Venäjältä tuoduista koirista jopa 55 %. Suurimmat riskitekijät ovat raakaruokinta ja mikrobilääkkeiden käyttö.

ESBL-bakteerit leviävät kosketuksen, ulosteen, ympäristön tai elintarvikkeiden kautta. Lemmikeillä raakaruoka on yleinen tartunnan lähde. ESBL voi tarttua koirasta ihmiseen ja toisin päin.

Näytteenotto

ESBL-näyte otetaan peräsuolesta tai tuoreesta ulosteesta kuljetuselatusainetikkuun, kuten M40.

Ohjeita omistajalle

Moniresistentit bakteerit voivat siirtyä eläimestä ihmiseen ja toisin päin. On todennäköistä, että jos perheen yhdellä koiralla todetaan tartunta, niin myös perheen muut koirat saavat sen. Koiran kanssa saa kuitenkin arjessa elää normaalisti. Oireeton, moniresistenttiä bakteeria kantava koira saa olla normaalisti tekemisissä muiden koirien ja ihmisten kanssa arkielämässä. Sen kanssa saa käydä koirapuistossa ja harrastuksissa. Jos koiralla on kuitenkin resistentin bakteerin aiheuttama tulehdus, tulee muiden koirien ja ihmisten tapaamista välttää.

Käsihygieniasta kannattaa olla erityisen tarkka perheessä, jossa on moniresistenttiä bakteeria kantava koira. Koiran ei kannata antaa nuolla kasvoja tai haavoja. Koiran ruoka- ja juomakipot tulisi pestä päivittäin kuumalla vedellä. Koiran suuhun tai peräaukon alueelle koskettaessa kannattaa käyttää hanskoja. Koiran ulosteet täytyy aina kerätä erityisesti ESBL-bakteeria kantavien koirien kohdalla.

Klinikalla pyritään ehkäisemään tartunnan leviäminen muihin koiriin. Siksi tartunnasta tulee ilmoittaa etukäteen jo aikaa varattaessa, ja klinikalla potilasta käsitellään kosketuseristyksessä. Jos omistaja joutuu itse sairaalaan, hänen kannattaa ilmoittaa lemmikkinsä tartunnasta.

Toiminta klinikalla

Klinikalla moniresistenttiä bakteeria kantavia potilaita tulee käsitellä kosketuseristyksessä ja ympäristö putsata käynnin jälkeen, koska moniresistentit bakteerit leviävät kosketuksen, ympäristön ja välineiden kautta. Useat pieneläinklinikat laskuttavat tästä syystä likaisen työn lisän tällaisen potilaan hoidon aiheuttamien lisäkustannusten ja lisääntyneen ajankäytön vuoksi.

Moniresistenttiä bakteeria kantavat potilaat kannattaa hoitaa päivän viimeisenä, jos mahdollista, jotta vastaanottohuone ehditään siivota kunnolla. Potilas voi odottaa autossa, ulkona tai odotushuoneessa omistajan sylissä. Pienet koirat nostetaan suoraan sylistä tutkimuspöydälle. Koirat kannattaa pitää vastaanottohuoneessa mahdollisimman rajatussa tilassa. Jos mahdollista, potilaat kannattaa hoitaa ainoastaan tartuntatautipotilaille tarkoitetussa huoneessa tai likaisemman puhtausluokan potilaille (esimerkiksi iho- ja ripulipotilaat) tarkoitetussa huoneessa.

Hoitohenkilökunta pukeutuu suojatakkiin, kumihanskoihin ja erillisiin, pestäviin kumikenkiin tai kenkäsuojuksiin. Potilaille tulisi olla varattuna omat hoitotarvikkeet (esimerkiksi stetoskoopit, kuumemittari, desinfiointiainepullo, ihonäyteteippi ja korvalamppu), joita ei käytetä muille kuin moniresistenttiä bakteeria kantaville potilaille. Tarvikkeet pestään ja desinfioidaan jokaisen käytön jälkeen. Ennen potilaan saapumista klinikalle huoneeseen tulisi varata riittävä määrä kertakäyttöisiä tarvikkeita, kuten neuloja, veriputkia ja pumpulipuikkoja.

Eläinlääkäri voi ennen potilaaseen koskemista kirjoittaa tietokoneella esitiedot, mutta sen jälkeen koskemista muualle kuin potilaaseen ja tarpeellisiin hoitotarvikkeisiin tulisi välttää. Potilaaseen koskevan henkilökunnan määrä kannattaa minimoida. Tarvittavat laitteet, kuten ultraäänilaite, röntgenlaite, nestetippalaskuri tai anestesiatoimenpiteissä tarvittavat laitteet kannattaa suojata esimerkiksi jätesäkein ja kroonikkovaipoin.

Kun potilas on lähtenyt klinikalta, vastaanottohuone pestään ja desinfioidaan. Desinfiointiin käy esimerkiksi Virkon S. Potilaaseen koskenut henkilökunta vaihtaa työvaatteet ennen muihin potilaisiin koskemista.

 

Lähteet:

  • Grönthal T. Antibiootit lisäävät MRSP-bakteerin esiintyvyyttä koirilla. Helsingin yliopisto, 2017.
  • Rossow H, Joutsen S, Tuominen P. Zoonoottiset taudinaiheuttajat tuontikoirissa. Ruokaviraston tutkimuksia 2/2019.
  • Ruokavirasto:
    • Usein kysyttyä MRSP:stä. 7/2019
    • Usein kysyttyä ESBL:stä. 7/2019
  • MRSP koiranomistajien kiusana – onko elämää resistenssistä huolimatta? Eskola K, Grönthal T, Sukura J. 12/2020.
  • Kliinisen mikrobiologian laboratorio Yeslab:
  • Näytteenotto-ohjeet eläinlääkäreille.
  • Tuontikoirat ja resistentit bakteerit eläimen omistajalle.  Eskola K. 9/2020.

Lue myös