Koirien viralliset kuvaukset (+Viralliset kuvat erikoishinnoin toukokuun loppuun)

Nyt joukolla kuviin edullisemmin

Viralliset kuvat erikoishinnalla toukokuun loppuun.  Kerää vähintään 3 koiraa virallisiin tutkimuksiin ja säästä.
Aikoja on rajoitetusti. Ajanvaraus vain puhelimitse, soita ja tiedustele vapaita aikoja.
Käytössämme on uusi suoradigiröntgen.
Toimenpiteen suorittaa ELL Kaisa Juhajoki.

Tarjoushinnat:

• Lonkat                            100€
• Lonkat+kyynärät            140€
• Lonkat+kyynärät+selkä 220€
• Selkä                               130€
• Olkakuvaus                    +50€
• Yli 40kg koira:                +50€
• Polvet                              +30€
• Sydänkuuntelu               +30€
• Hinnat sis. alv. 24%

 

Koirien virallisista terveystutkimuksista päätetään Suomen Kennelliitossa rotukohtaisesti (PEVISA). Ohjeissa on määritetty missä iässä tutkimukset tulee tehdä. Virallisilla tutkimuksilla on tarkoituksena vastustaa perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, ja niiden teettäminen on erittäin tärkeä osa koirien jalostustyössä. Myös ns. kotikoira kannattaa tutkituttaa, koska kasvattaja saa siitä arvokasta tietoa kasvattiensa terveydentilasta. Myös sekarotuiselle koiralle voi nykyään saada Kennelliitosta lausunnon. Erityisen tärkeää terveystutkimusten teettäminen on jalostuskoirille, ja ne ovatkin usein välttämätön kriteeri, jotta pentue voidaan rekisteröidä Kennelliittoon. Parhaiten löydät tietoa oman rotusi tutkimuksista rotuyhdistyksesi nettisivuilta. Virallisia röntgenkuvauksia ovat lonkkakuvaus, kyynärkuvaus, selkäkuvaus ja olkakuvaus.

Virallisen lausunnon edellytykset:

• Koiranomistaja on tehnyt ennakkolähetteen ennen eläinlääkärille menoa.
• Koira on merkitty Kennelliiton ylläpitämään rekisteriin tai, jos kyseessä on tuonti- tai ulkomainen koira, Kennelliiton hyväksymään ulkomaiseen rekisteriin. Huom! myös sekarotuinen koira voi saada lausunnon!
• Koira on tunnistusmerkitty ja merkintä tarkastetaan tutkimuksen tai näytteenoton yhteydessä.
• Lausunnon antaja tai mahdollinen näytteenottaja on Kennelliiton hyväksymä.
• Koira on täyttänyt lausuntohetkellä kyseisessä tutkimuksessa mahdollisesti vaaditun vähimmäisiän.

Varaa aika tutkimuksiin netistä tai puhelimitse 03 389 1010!

Useimmin tehtyjä terveystutkimuksia ovat lonkka- ja kyynärkuvaukset. Viime aikoina myös selkäviat ovat yleistymään päin useissa roduissa, minkä vuoksi selkäkuvaus on myös hyvin yleinen tutkimus. Lisäksi joillain koirilla on perinnöllinen alttius olkanivelen sairauksiin, ja niistäkin voi saada virallisen lausunnon.

Ennen kuvaukseen tuloa koiranomistajan täytyy tehdä sähköinen lähete Omakoirassa haluamassaan laajuudessa. Palvelussa voit siis valita, mitä tutkimuksia haluat koirallesi tehtävän. On hyvä huomioida, että tiettyjä selkälausuntoja (SP ja IDD) ei voida antaa ennen 2 vuoden ikää.

Koira kuvataan aina rauhoituksessa, ja tämän takia sitä on hyvä paastottaa n. 8h. Tutkimuksen yhteydessä koiran mikrosiru tarkastetaan. Kaikki koirasta otetut kuvat lähetetään Kennelliittoon (poislukien teknisesti epäonnistuneet otokset).

Kuvat lähetetään klinikalta sähköisesti Kennelliittoon radiologin lausuttavaksi, ja tuloksen saa yleensä muutaman viikon kuluessa. Kuvaava eläinlääkäri ei pääsääntöisesti lausu kuvia (Kennelliiton suositus), mutta voi tarvittaessa tehdä kliinisen arvion tilanteesta ja ohjata jatkohoitoon.

Tulokset tallentuvat Omakoira -järjestelmään ja ovat julkista tietoa.

Lonkkaniveldysplasia

Lonkkaniveldysplasia eli lonkkavika (hip dysplasia, HD) on yleisin rotukoirien perinnöllinen luustosairaus. Lonkkavikaisella koiralla on löysät lonkat, mikä johtaa epänormaaliin tai riittämättömään kontaktiin reisiluunpään ja lonkkamaljan välillä. Ajan kanssa löysyys johtaa eriasteisesti nivelrikkomuutoksiin ja kipuun. Lonkkavian taustalla vaikuttaa useita eri geenejä. Jalostustyöllä osalla roduista on saatu rohkaisevia tuloksia sairauden vastustamisessa.

Lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet ilmaantuvat yleensä ensimmäisen kerran 3-12 kk iässä, jolloin oireet johtuvat nivelen löysyydestä ja mahdollisesta tulehdustilasta. Nuorella koiralla oireina voi olla esim. ontuminen, liikkumishaluttomuus tai ”pupuloikka”. Oireet voivat tulla esiin tapaturman tai riehumisen jälkeen, mutta myös ilman näitä. Nuori ontuileva tai epämääräisesti kipuileva koira on suositeltava tutkituttaa asiantuntevalla eläinlääkärillä, joka osaa määrittää oikean diagnoosin ja hoitosuunnitelman yksilöllisesti. Oikealla hoidolla oireet voivat helpottaa tai jopa kadota kokonaan jopa vuosiksi, kun nivelen ympärille muodostuu sidekudosta, joka stabiloi sen.

 

Nivelruston rappeuman seurauksena niveleen kehittyy kuitenkin krooninen tulehdustila. Pitkäaikainen tulehdus saa aikaan muutoksia nivelruston ja nivelnesteen koostumuksessa. Nivelneste voitelee niveltä heikommin, rusto ohenee ja sen iskunvaimennusominaisuudet heikkenevät. Kun nivelen tulehdus on jatkunut pidempään, yrittää keho kompensoida rakentamalla luuta nivelen ympärille, jotta se liikkuisi vähemmän ja olisi vähemmän kipeä. Nämä luutumat (osteofyytit) näkyvät röntgenkuvissa nivelrikkomuutoksina. Lisäksi ruston alla oleva luukudos kuluu ja muuttaa muotoaan pitkään jatkuneessa nivelrikossa. Nämä muutokset johtavat lopulta nivelen epämuodostumiseen. Nämä muutokset nähdään hyvin röntgenkuvassa. Nivelrikko johtaa myös nivelen liikelaajuuden rajoittumiseen, kun nivelkapseli arpeutuu, jäykistyy ja paksuuntuu. Tyypillisesti aikuinen koira alkaa oireilla lonkkien nivelrikkoa 6-7 vuoden iässä.

Nivelrikon varhaisimmat oireet voivat olla hyvin vaikeasti havaittavia: leikkiminen vähenee, nukkuminen lisääntyy ja ulkoiluinto vähenee. Oireet hiipivät usein pikkuhiljaa ja se tekee niiden havaitsemisesta entistä haastavampaa. Yleisin nivelrikon oire on ontuma tai jäykkyys liikunnan jälkeisen levon jälkeen. Ontuma usein lievittyy hetken liikkumisen jälkeen. Muita mahdollisia oireita ovat mm.

• Käytösmuutokset: vaisuus, vetäytyminen, aggressiivisuus
• Liikemuutokset: peitsaaminen, pupuloikka, lyhentynyt askellus, jonkun tietyn liikevaiheen (ravi, laukka) välttely
• Hyppäämishaluttomuus ja haluttomuus kulkea portaissa
• Vaikeudet ylösnousemisessa ja makuulle käymisessä, makuupaikan tai -asennon hakeminen pitkään
• Kipeän jalan nuoleminen tai pureskelu

Lisäksi oireilevan koiran etupää voi kipeytyä, kun koira pyrkii viemään painoa pois kipeältä takapäältä.

Lonkkavian ja nivelrikon hoidossa ruokavaliolla on suuri merkitys. Ruokinnan on oltava tasapainoista erityisesti kasvuiässä, ja aivan erityisesti suuri- ja jättikokoisilla koirilla. Myöhemmällä iällä on tärkeä pitää koira hoikkana, lihaskunto hyvänä, eikä antaa sen lihoa.

Lonkkakuvasta arvioidaan mm. lonkkamaljan muoto, syvyys ja ääriviivat, maljakon ja reisiluunpään yhteensopivuus (nivelen tiiveys), reisiluunpään keskipisteen sijainti suhteessa maljakon yläreunaan ja mahdolliset nivelrikkomuutokset. Lisäksi apuna voidaan käyttää ns. Norbergin kulmaa. Kuvien lausuminen vaatii kokeneen ammattilaisen eli radiologin. Arvostelussa käytetään FCI:n vahvistamaa kansainvälistä lonkkaniveldysplasian arvosteluasteikkoa A-E. Yleisesti ajatellaan, että A ja B ovat hyväksyttyjä jalostuskoirille, mutta joissain tapauksissa voidaan sallia C-lonkkaisen käyttö jalostukseen.

 

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt (elbow dysplasia, ED) on yleisintä isoilla ja jättikokoisilla koirilla. Kyynärnivelessä voi olla erilaisia kasvuhäiriöitä. Näitä ovat:

• irtautunut varislisäke (fragmented medial coronoid process, FMCP), yleisin
• olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi
• irtautunut kyynärlisäke (ununited processus anconeus eli UAP)

Kaikkien näiden taustalla tärkeänä tekijänä pidetään kyynärpään inkongruenssia eli nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta. Kasvuhäiriön taustalla on useita eri geenejä, ja se on yleisempää uroskoirilla. Sekä geenit että kasvuympäristö vaikuttavat kyynärvian kehittymiseen.

Kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat tyypillisesti 4-7 kk iässä. Toisinaan oireiden havaitseminen voi olla hankalaa: ontuminen voi olla vaihtelevaa, tai sitten sitä ei havaita jos vika on molemmissa kyynärissä. UAP:ssa ei välttämättä havaita oireita nuorena ollenkaan. Myöhemmät oireet johtuvat kyynärniveleen sairauden johdosta kehittyneestä nivelrikosta. Esimerkiksi varislisäkkeen murtumassa aikainen kirurginen hoito on mahdollista (kyynärluun alaosan katkaisu). Myöhemmässä vaiheessa tehdään usein niveltähystys ja tapauskohtaisesti voidaan käyttää muitakin leikkaustekniikoita.

Osaa kyynärnivelen kasvuhäiriöistä voidaan kokeilla korjata kirurgisesti, mistä syystä niiden varhainen havaitseminen on avainasemassa. Usein lopulliseen diagnoosiin vaaditaan CT-kuvaus. Jos nivelessä on jo selvät nivelrikkomuutokset, on leikkaushoidon ennuste epävarma. Kaikki kyynärnivelen kasvuhäiriöt johtavat ajan kanssa nivelrikkoon. Kyynärnivelen nivelrikko on usein koiralle jopa ikävämpi vaiva kuin lonkkanivelen nivelrikko, koska 60% koiran painosta on etupäällä.

Kyynärkuvien lausumisessa käytetään IEWG:n kansainvälistä kyynärniveldysplasian arvosteluasteikkoa 0-3, ja arviointi perustuu sekä nivelrikkolöydöksiin että muihin merkkeihin kasvuhäiriöstä. Kyynärlausunnon voi saada 12 kk täyttänyt koira.

Kyynärnivelen inkongruenssi

Lyhyt- ja matalaraajaisilla koirilla esiintyy lisäksi kyynärnivelen inkongruenssia (incongruence, INC0-INC3). Tyypillisiä rotuja ovat mm. mäyräkoira, corgit ja havannankoira. Rotulista löytyy Kennelliiton sivuilta. Tässä on kyse tilanteesta, jossa kyynär- ja värttinäluun kasvu ei ole tasapainossa, vaan kyynärluun kasvulinja sulkeutuu liian aikaisin värttinäluun jatkaessa kasvua. Tämä johtaa nivelen epäyhdenmukaisuuteen eli porrastukseen, ja myöhemmin nivelrikkoon. Näillä koirilla esiintyy hyvin usein ontumista pentuna, ja joillakin myös aikuisena.

Kyynärnivelen inkongruenssi näkyy parhaiten kuvassa, jossa kyynärniveltä ei ole taivutettu (avauskulma 90 astetta tai enemmän), joten tätä varten otetaan hieman erilaiset kuvat kuin ns. ”tavalliseen” kyynärkuvaan. Röntgenkuvassa tulee näkyä kyynärnivelen lisäksi koko kyynärvarsi. Koira voi saada INC -lausunnon täytettyään 12 kk.

 

Olkanivelen osteokondroosi

Osteokondroosi (OC) on nivelruston kehityshäiriö. Siinä nivelruston luutuminen häiriintyy aiheuttaen niveleen rustovaurion, joka nähdään yleensä röntgenkuvassa ”kuoppana” nivelpinnassa. Lisäksi voidaan nähdä muutoksen alaisen luun tihentymä. OCD (oteochondrosis dissecans) on tila, jossa tästä kohdasta on lähtenyt irti palanen, joka liikkuu nivelen sisällä. Tämä tila on selvästi vakavampi kuin pelkkä osteokondroosi. Osteokondroosi on koirilla yleisintä olkanivelessä, mutta se voi esiintyä muissakin nivelissä. Olkanivelessä muutos sijaitsee olkaluunpään takaosassa.

Osteokondroosin kehittymiseen vaikuttavat sekä geneettinen alttius että ympäristötekijät. Liian voimakas ruokinta, ylipaino ja nopea kasvu voivat vaikuttaa sen kehittymiseen, samoin kuin traumat ja hormonaaliset tekijät. Nämä eivät kuitenkaan yksistään koskaan selitä sairastumista, vaan sairastumiseen vaaditaan myös geneettinen alttius.

Kaikki osteokondroosi-muutokset eivät oireile. Jos oireita esiintyy, ne ilmaantuvat tyypillisimmin koiran ollessa 3-9 kk ikäinen. Ontuma on usein epämääräistä ja voi esiintyä liikunnan jälkeisen levon jälkeen selvimmin. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat muutosten laajuus, koiran oireilu sekä koiran koko. Suurikokoisilla kirurginen hoito (tähystys) on erittäin suositeltavaa, kun taas pienikokoisella koiralla konservatiivinen hoito eli lääkehoito yhdistettynä lepoon voi olla riittävä.

Uusia rustovaurioiden hoitomenetelmiä tutkitaan jatkuvasti. Näistä yksi kiinnostava on Helsingin yliopiston  COPLA® Scaffold-rustonkorjausistute -tutkimus. Hoitomuoto on vielä uusi, joten luotettavia tuloksia ei vielä ole.

Vanhemmalla iällä kehittyvää nivelrikkoa hoidetaan kuten muutakin nivelrikkoa. Nuorena 4-5 kk iässä ilmenneet oireet, voimakkaat muutokset ja koiran suuri koko heikentävät ennustetta. Koiraa, jolla on todettu osteokondroosi, ei tule käyttää jalostukseen.

Lausuntoa varten voidaan röntgenkuvien lisäksi joskus ottaa CT- eli tietokonetomografiakuvat. Koiran tulee kuvaushetkellä olla täyttänyt 12 kk. Arvosteluasteikko on OC Ei todettu / OC todettu / OC tulkinnanvarainen.

Ajanvaraukseen

 

Perinnölliset selkäsairaudet ja niiden tutkiminen koiralla

Selän osalta tutkittavia muutoksia ovat spondyloosi, välimuotoinen lanne-ristinikama, nikamaepämuodostumat sekä kondrodystrofisten rotujen selkänikamien välilevyjen rappeutuminen ja välilevykalkkeutumat.

Spondyloosissa (spondylosis deformans, SP0-SP4) on kyse selkärangan rappeumamuutoksesta. Muutos nähdään röntgenkuvassa luupiikkeinä tai sillottumina nikamien väleissä. Spondyloosi on ikääntymiseen liittyvä muutos monilla koiraroduilla, mutta boksereilla sen on todettu olevan perinnöllinen ja esiintyvän jo nuoressa iässä. Spondyloosi voi oireilla selän jäykkyytenä tai kipuiluna, mutta voi olla pitkään myös oireeton. Yleisimmin spondyloosi sijaitsee nikamien alapuolella (ventraalinen spondyloosi) ja harvemmin sivuilla (lateraalinen spondyloosi). Lateraalisesti sijaitsevat muutokset voivat painaa hermojuuria aiheuttaen jopa hermopuutoksia.  Spondyloosimuutokset etenevät iän myötä, mikä vaikuttaa kuvien lausumiseen: nuorella koiralla havaitut muutokset ovat vakavampi löydös, kun taas iäkkäällä koiralla puhtaat kuvat tai lievät löydökset ovat erittäin hyvä merkki. Spondyloosi-lausunnon voi saada yli 24 kk ikäiselle koiralle.

Välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV0 – LTV4) tarkoittaa nikamaepämuodostumaa viimeisessä nikamavälissä. Se on hyvin yleinen, eikä sen periytymisestä vielä tiedetä riittävästi. LTV:llä tarkoitetaan nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama (L7), jolloin puhutaan sakralisaatiosta tai ensimmäinen ristiluun nikama (S1), jolloin puhutaan lumbalisaatiosta. Muutokset voivat olla epäsymmetrisiä tai symmetrisiä. Lausunto annetaan yleensä lonkkakuvasta. Lisäksi toisinaan koiralla voi olla poikkeava määrä lannenikamia (6 tai 8 kpl, normaalimäärä on 7), ja tämä on yksi LTV:n muoto. Tätä varten tarvitaan lisäksi rinta- ja lannerangan sivukuvat.

 

LTV on valitettavan yleinen vaiva, ja ainakin saksanpaimenkoirilla on jonkin verran tutkimustietoa sen yhteydestä selkävaivoihin. Kokemusperäinen tieto kertoo kuitenkin, että jopa lievät LTV1 -muutokset voivat ikävä kyllä aiheuttaa joillekin koirille kipuoireita, kuten selän jäykkyyttä, hyppäämishaluttomuutta, lihasjumeja ja epäsymmetristä liikettä. Vakavammat LTV-muutokset voivat pahimmillaan johtaa takajalkojen halvausoireiden kehittymiseen. Välimuotoisesta lanne-ristiluuliitoksesta kärsivän koiran ennuste harrastus- tai työkoiraksi on aina arvioitava tapauskohtaisesti ja suhteessa koiran vointiin. Voimakkaampien muutosten ollessa kyseessä, voi olla että ura harrastuskoirana päättyy ennen aikojaan. LTV -lausunnon voi saada yli 12 kk ikäiselle koiralle.

Huom! Joskus LTV tulee sivulöydöksenä lonkkakuvauksen yhteydessä. Tällöin on suositeltavaa muuttaa suunnitelmaa sen verran, että kuvataan samalla myös rinta- ja lannerangan sivukuvat, jotta koira voi saada senkin osalta täydellisen lausunnon.

 

Nikamaepämuodostumat (vertebral anomaly, VA0-VA4) ovat yleisimpiä ns. korkkiruuvihäntäisillä ja kierrehäntäisillä koiraroduilla, kuten ranskanbulldoggi, englanninbulldoggi, bostoninterrieri ja mopsi. Niitä voi kuitenkin esiintyä muunkin rotuisilla koirilla. Tavattavia epämuodostumia ovat mm. puolinikamat (hemivertebra), perhosnikamat ja selkärankahalkio (spina bifida). Epämuotoiset nikamat ovat luonnollisesti alttiimpia erilaisille tapaturmille sekä aiheuttavat kiputiloja, mikäli muutos aiheuttaa painetta selkäytimeen. Yksittäisen koiran kohdalla pahat epämuodostumat voivat johtaa jopa koiran lopetukseen nuorella iällä. Koska kierrehäntäisillä koirilla myös ristiluu ja häntänikamat ovat epämuotoiset, voi esiintyä ulostamisvaikeuksia ja häntäpoimujen aiheuttamia ihotulehduksia. Koska näillä koirilla on lähes kaikilla nikamaepämuodostumia, on lausunnon antajan tehtävä pyrkiä arvioimaan niiden merkittävyys kyseisen yksilön kannalta. Myös rajataukset merkitään rekisteriin. VA-lausunnon voi saada 12 kk täyttänyt koira.

 

Välilevyjen rappeutuminen ja välilevykalkkeumat (intervertebral disc disease, IDD0-IDD3) on lyhytraajaisten koirarotujen eli kondrodystrofisten koirien ongelma. Vian syntymiseen vaikuttavat nykytiedon mukaan kaksi eri geeniä. Tyypillisiä rotuja ovat mm. mäyräkoira, coton de tulear, welsh corgi, havannankoira ja kiinanpalatsikoira. Näillä koirilla voi esiintyä varhaista välilevyjen rappeutumista, joka alkaa jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Rappeutuminen johtaa oireisiin, jotka tunnetaan nimellä mayräkoirahalvaus. Toisinaan kyseessä voi olla lievempi sairastuminen, joka paranee levolla ja kipulääkkeellä, mutta toisinaan tila johtaa halvaantumiseen. Tällöin tarvitaan yleensä leikkaushoitoa. Tyypillinen sairastumisikä on 4-5 vuotta. Röntgenkuvassa havaittava kalkkeutuminen on seurausta pitkäaikaisesta rappeutumasta ja kalkkeutumien lukumäärän on todettu olevan yhteydessä sairastumisriskiin. Kyseessä on siis perinnöllinen sairaus. Jos koiralla ei ole yhtään kalkkeutunutta välilevyä, on epätodennäköistä, muttei mahdotonta, että se sairastuisi mäyräkoirahalvaukseen. Koska kalkkeutuneet välilevyt näkyvät röntgenkuvassa, on se oiva seulonta tämän vaivan osalta. Tutkimuksissa on todettu, että välilevyt kalkkeutuvat 2 ikävuoteen mennessä, mutta kalkkeumat voivat myöhemmin kadota. Tästä syystä IDD-tutkimusta suositellaan tehtäväksi 24-42 kk iässä.

Tekstin on koostanut ELL Kaisa Juhajoki

(lähteenä käytetty mm. Kennelliiton kotisivut)

 

Lue lisää:

• Valmistautuminen leikkauksiin ja nukutustoimenpiteisiin
  • Ohje koskee myös valmistautumista röntgenkuvaukseen.
• Palvelumme kasvattajille
• Koiran laaja terveystarkastus