Mitä kaikkea kuuluu kissan vuositarkastukseen eläinlääkärillä?

Kissan vuositarkastukseen kuuluu kattava kliininen yleistutkimus, jossa eläinlääkäri arvioi kissan kokonaisvaltaisen terveydentilan. Tarkastuksessa käydään läpi muun muassa sydän- ja hengitysäänet, hampaiden kunto silmämääräisesti, iho ja karvapeite, silmät, sieraimet sekä imusolmukkeet. Vuositarkastuksen yhteydessä on myös helppo päivittää rokotukset ja arvioida loishäädön tarve.

Mitä eläinlääkäri tutkii kissan vuositarkastuksessa?

Kissan vuositarkastuksessa eläinlääkäri tekee huolellisen kliinisen yleistutkimuksen, jossa arvioidaan kissan kokonaisterveys. Tarkastus kattaa sydämen ja hengitysäänien kuuntelun, lihaskunnon ja ihannepainon arvioinnin, ihon ja karvapeitteen kunnon arvionnin sekä silmien, sierainten, imusolmukkeiden sekä suun ja hampaiden tarkistuksen.

Käynnin aikana eläinlääkäri tunnustelee myös maitorauhaset ja sukuelimet sekä arvioi, onko kissalla merkkejä kipuoireista tai ontumisesta. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää kipukaavaketta, joka auttaa tunnistamaan hienovaraisiakin kipuvihjeitä. Lisäksi eläinlääkäri arvioi rokotuksen ja loishäädön tarpeen sekä keskustelee tarvittaessa sopivasta kastraation tai sterilisaation ajankohdasta.

Vuositarkastus on paljon enemmän kuin pelkkä pikainen silmäys. Se on systemaattinen läpikäynti, jonka avulla voidaan havaita muutoksia kissan terveydentilassa jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kehittyvät vakavammiksi. Monilla kissoilla sairaudet voivat edetä pitkälle ilman selkeitä oireita, joten säännöllinen tarkastus on tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Meillä kissan terveystarkastus tehdään aina huolellisesti ja yksilöllisesti, ottaen huomioon jokaisen kissan omat tarpeet ja elämäntilanne.

Kuinka usein kissa pitää viedä eläinlääkärille?

Terve aikuinen kissa suositellaan vietäväksi eläinlääkärin tarkastukseen vähintään kerran vuodessa. Ikääntyneemmille kissoille, yleensä noin 7-vuotiaille ja sitä vanhemmille, suositellaan jopa tiheämpiä käyntejä, esimerkiksi kahdesti vuodessa, koska ikääntymisen myötä terveysmuutoksia voi ilmetä nopeammin.

Pentuikäiset kissat käyvät eläinlääkärillä useammin ensimmäisen elinvuotensa aikana rokotussarjan ja muiden perustarkastusten vuoksi. Myös kroonisia sairauksia sairastavat kissat saattavat tarvita tiheämpiä seurantakäyntejä, joiden tarpeesta eläinlääkäri antaa yksilöllisen suosituksen.

Mitä rokotuksia kissa saa vuositarkastuksen yhteydessä?

Kissan rokotukset arvioidaan yksilöllisesti vuositarkastuksen yhteydessä. Yleisimmin kissoille annetaan yhdistelmärokote, joka suojaa kissaruttoa, kissan herpesvirusta ja kissanpanleukopeniaa vastaan. Rokotusväli voi vaihdella kissan elämäntavan, terveydentilan ja aiemman rokotushistorian mukaan.

Sisäkissoille ja ulkona liikkuville kissoille voidaan suositella hieman erilaisia rokotuksia, sillä tartuntariski vaihtelee elämäntavan mukaan. Esimerkiksi kissan leukemiavirus on rokotus, jota harkitaan erityisesti kissoille, jotka ovat tekemisissä muiden kissojen kanssa tai liikkuvat ulkona.

Kissan rokotukset eivät ole vain muodollisuus. Ne suojaavat kissaa vakavia ja jopa hengenvaarallisia tartuntatauteja vastaan. Eläinlääkäri arvioi tarkastuksen yhteydessä, mitkä rokotteet ovat kulloinkin ajankohtaisia ja tarpeellisia juuri sinun kissallesi. Jos et ole varma kissasi rokotustilanteesta, varaa aika tarkastukseen, niin käymme sen yhdessä läpi.

Tarvitseeko kissa loishäätöä vuositarkastuksessa?

Loishäädön tarve arvioidaan aina yksilöllisesti kissan elämäntavan perusteella. Ulkona liikkuvat kissat tai kissat, jotka metsästävät, altistuvat sisäkissoja todennäköisemmin esimerkiksi suolistoloisille ja ulkoloisille, joten niille loishäätö voi olla säännöllisesti tarpeen. Vain sisällä elävällä kissalla loishäädön tarve voi olla vähäisempi.

Eläinlääkäri arvioi tarkastuksen yhteydessä, onko loishäätö ajankohtainen ja minkä tyyppinen häätö on tilanteeseen sopiva. Loiset voivat olla ulkoisia, kuten kirput ja punkit, tai sisäisiä, kuten suolistomadot. Joissakin tapauksissa voidaan suositella ulostenäytteen tutkimista, jotta saadaan tarkempaa tietoa mahdollisesta loistartunnasta.

On hyvä muistaa, että osa kissojen loisista voi tarttua myös ihmisiin, joten loistilanne kannattaa pitää hallinnassa myös koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kysy eläinlääkäriltä suositus juuri sinun kissallesi sopivasta loishäätöohjelmasta.

Miten kissan hampaiden kunto tarkistetaan?

Kissan hampaiden kunto tarkistetaan vuositarkastuksessa silmämääräisesti tutkimalla suu ja hampaat. Eläinlääkäri arvioi hampaiden ja ikenien kunnon, mahdollisen hammaskiven kertymän, ientulehduksens merkit sekä hampaiden rakenteen. Suun terveys on tärkeä osa kissan kokonaishyvinvointia, ja ongelmat voivat vaikuttaa koko elimistön toimintaan.

Kissoilla hammassairaudet ovat hyvin yleisiä, ja monet kissat saattavat kärsiä suun kivuista ilman, että omistaja huomaa mitään poikkeavaa. Kissa voi jatkaa syömistä kivustakin, mikä tekee hammasongelmien tunnistamisesta haastavaa ilman ammattilaisen tekemää tarkastusta.

Jos tarkastuksessa havaitaan hammasongelmia, eläinlääkäri saattaa suositella hammaskirurgista toimenpidettä, joka tehdään anestesiassa. Toimenpiteen yhteydessä voidaan tehdä perusteellinen puhdistus ja tarvittaessa poistaa vaurioituneita hampaita. Omistajalle annetaan myös ohjeita kissan suun terveyden ylläpitämiseen kotona, kuten hampaiden harjauksen aloittamiseen. Tarkemmat ohjeet hampaiden hoidosta kannattaa aina kysyä omalta eläinlääkäriltä, sillä sopivat menetelmät voivat vaihdella kissan tilanteen mukaan.

Milloin kissan vuositarkastukseen kannattaa lisätä verikokeita?

Verikokeita suositellaan kissan vuositarkastuksen yhteydessä erityisesti silloin, kun kissa on ikääntynyt, sillä useat ikääntyneille kissoille tyypilliset sairaudet, kuten munuaissairaudet tai kilpirauhasen liikatoiminta, voidaan havaita verikokeilla jo ennen selkeiden oireiden ilmaantumista. Yleensä laajennettu verikoeseulonta tulee ajankohtaiseksi noin 7-10 vuoden iässä tai sitä vanhemmilla kissoilla.

Verikokeet voivat olla aiheellisia myös nuoremmille kissoille, jos eläinlääkäri havaitsee tarkastuksessa jotain, joka herättää lisätutkimuksen tarpeen. Esimerkiksi painon lasku, lisääntynyt juominen, muutokset käyttäytymisessä tai ruokahalussa voivat olla merkkejä, jotka saattavat johtua sisäelinten toiminnan muutoksista, ja verikokeet auttavat selvittämään tilannetta tarkemmin.

Verikokeet ovat myös hyödyllisiä ennen anestesiaa tai kirurgisia toimenpiteitä, jolloin niiden avulla voidaan varmistaa, että kissa kestää toimenpiteen turvallisesti. Lisäksi kissoilla, joilla on jokin diagnosoitu pitkäaikaissairaus, verikokeet ovat usein säännöllinen osa seurantaa.

Jos olet epävarma, tarvitseeko kissasi verikokeita seuraavan tarkastuksen yhteydessä, eläinlääkäri osaa arvioida tilanteen ja suositella sopivimman tutkimusohjelman. Tutustu tarkemmin palveluihimme!

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.