Diabetes mellitus eli sokeritauti koiralla ja kissalla

 

Yleistä diabeteksesta

Diabetes johtuu hyperglykemiasta eli korkeasta verensokerista, joka on seurausta haiman β-solujen tuhoutumisesta tai kudosten insuliiniresistenssistä johtuen.

Yleisin oire on lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, lisääntynyt ruokahalu sekä laihtuminen.

Koirilla on yleisintä ihmisten 1. tyyppiä muistuttava diabetes, jossa insuliinituotanto on heikentynyttä tai se puuttuu kokonaan. Sairauden etiologia ei ole tiedossa. Syy voi olla esim. immuunivälitteinen, haimatulehdukseen liittyvä, geneettinen tai idiopaattinen.

Kissoilla sen sijaan diabetes muistuttaa yleensä enemmän ihmisten 2. tyyppiä, jolle on ominaista kudosten insuliiniresistenssi. Kissalla sairaus voi johtua esim. ylipainosta, hormonaalisista tekijöistä, pitkäaikaisesta kortisonilääkityksestä tai pitkäkestoisesta tulehdussairaudesta. Kissan diabetes voi pitkittyessään edetä haiman insuliinituotannosta vastaavien β-solujen uupumiseen ja insuliinituotannon vähenemiseen tai loppumiseen.

Diabetes todetaan yleensä keski-ikäisellä tai vanhalla eläimellä. Koirissa erityisesti nartut ovat alttiimpia kuin urokstet, kun taas kissalla diabetes näyttäisi olevan yleisempi leikatuilla uroksilla. Tietyillä roduilla näyttäisi olevan geneettistä taipumusta diabetekselle, ja alttiita rotuja ovat ainakin kultainennoutaja, samojedinkoira, cairnterrieri, tiibetinterrieri ja kissaroduista burma.

Kissoilla diabeteksen erityispiirre on mahdollisuus täydelliseen paranemiseen eli remissioon. Tätä tilannetta kutsutaan myös transitionaaliseksi diabetekseksi. Alussa tiheä verensokerin kontrollointi on hyvin tärkeää, sillä tässä tapauksessa dibetes paranee yleensä 2-4 viikossa insuliinipistosten aloittamisesta. Hoidon jatkaminen tässä tilanteessa voi johtaa vaarallisen alhaiseen verensokeriin.

Myös muu sairaus, lääkitys tai hormonaalinen tilanne voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä: narttukoirilla tietty kiimavaihe (diestrus) tai tiineys, Cushingin tauti, akromegalia, kortisoni- tai siklosporiinilääkitys, haimatulehdus tai muut tulehdukselliset sairaudet. Tästä syystä erityisesti koiran kohdalla sterilisaatio eli munasarjojen poisto ja sitä kautta kiimojen lakkaaminen on tärkeä osa diabeteksen hoitoa.

Diagnoosi

Diabeteksen diagnoosiin vaaditaan, että eläimellä on siihen sopivat oireet, kohonnut verensokeri ja lisäksi virtsassa on sokeria. Koska virtsassa on sokeria, on diagnosointihetkellä yleistä, että eläimellä on samanaikaisesti virtsatietulehdus. Tästä syystä virtsaviljelyn tekeminen on suositeltavaa heti hoidon alussa.

On tärkeää myös kartoittaa kaikki diabetekselle altistavat tekijät, kuten aiemmat ja nykyiset lääkitykset, muut mahdolliset sairaudet sekä kiimakierron vaihe. Eläinlääkäri tutkii eläimen huolellisesti ja ottaa tästä syystä yleensä laajat veri- ja virtsakokeet. Tyypillinen diabetekseen liittyvä laboratoriomuutos on maksa-arvojen nousu. Mikäli lisäksi todetaan ketoaineita verinäytteessä, on kyseessä diabeettinen ketoasidoosi, joka on potentiaalisesti henkeä uhkaava tila, ja vaatii aina sairaalahoitoa.

Hoito

Onnistuneen hoidon kannalta on tärkeää hoitaa ja poistaa kaikki altistavat tekijät. Leikkaamaton narttukoira steriloidaan, lemmikkiä laihdutetaan tarvittaessa sekä mahdollinen kortisonilääkitys lopetetaan. Sterilointi voi koirallakin johtaa remissioon eli paranemiseen. Hoidon tavoitteena ei ole normaalin verensokeriarvon saavuttaminen, vaan oireiden poistuminen ja liian alhaisen verensokerin ja diabeettisen ketoasidoosin välttäminen.

Hoidon kannalta on myös tärkeä tarkistaa, ettei lemmikillä ole hoitamattomia tulehdustiloja elimistössä. Esimerkiksi huonot hampaat voivat hankaloittaa insuliinihoidon onnistumista, joten suuhuolto tulee tehdä säännöllisesti diabetesta sairastavalle lemmikille.

Koiran diabeteksen hoito

Hoito perustuu pistettävään insuliiniin, jota yleensä vaaditaan loppuelämäksi. Vaihtoehtoja on useita, ja eläinlääkäri valitsee niistä sopivimman kyseiselle potilaalle. Toisinaan sopivaa insuliinia joudutaan hieman hakemaan, mikäli ensimmäisenä aloitettu lääke ei tunnu sopivalta.

Elimistöllä kestää 3-4 vuorokautta sopeutua uuteen annokseen, joten annosta ei tule muuttaa tätä nopeammin.

Insuliinin pistäminen ja insuliinikynän käyttö opetetaan klinikalla. Omistaja saa lisäksi ohjeet mukaan kotiin kirjallisesti. Koira tulee aina ruokkia ennen insuliinin pistämistä. Mikäli eläin ei syö, ei myöskään pistetä insuliinia.

Ensin kynää käännellään, neula kiinnitetään ja sen jälkeen pistetään 2 yksikköä tyhjään neulaan neulan täyttämiseksi ennen annostelua potilaalle. Vasta sen jälkeen valitaan oikea annos ja pistetään se eläimelle nahan alle. Avattua kynää tai pulloa säilytetään valmistajan ohjeiden mukaan, yleensä se säilyy 4-6 viikkoa.

Ruokavaliohoito on tärkeä osa onnistunutta diabeteksen hoitoa.Tarkoitukseen soveltuu kuitupitoinen ruoka, esim. Royal Canin Diabetic tai Hill’s w/d. Mikäli insuliinia pistetään 2 kertaa vuorokaudessa, ruokitaan koira aina ennen pistosta. Mikäli insuliinia annetaan kerran päivässä, ruokitaan aamulla pistoksen yhteydessä noin 30% ruuasta ja 8 tunnin kuluttua loput. Mikäli koiralla on ylipainoa, on sitä ensin laihdutettava. Tähän soveltuu esim. Hill’s Metabolic -ruoka. Sitä syötetään, kunnes koira on normaalipainoinen. Painonpudotuksen tavoite on 1-2 % viikossa.

Koska liikunta laskee verensokeria ja auttaa painonhallinnassa, sitä tulisi olla runsaasti ja säännöllisesti. Diabeetikkokoiralle suositellaan vain rauhallista liikuntaa eikä mieluiten insuliinipiikin (eli nadirin) aikaan. Mukana lenkillä on hyvä olla jokin pieni makupala hypoglykemian oireiden varalta.

Kissan diabeteksen hoidon erityispiirteitä

Kissan kohdalla on aluksi mahdollista päästä remissiin, eli kissa voi parantua diabeteksesta. Tämä tapahtuu yleensä 2-4 viikossa. Suurin osa kissoista tarvitsee insuliinihoitoa, joka annetaa pistoksena kuten koirillekin. Suun kautta annettavia lääkkeitä ei suositella, koska niiden teho on todettu huonoksi kissoilla. Niitä voidaan käyttää lyhytaikaisesti ruokavalioon yhdistettynä, jos omistaja ei jostain syystä pysty pistämään insuliinia ja vaihtoehtona on eutanasia. Insuliinivaihtoehtoja on useita, ja eläinlääkäri valitsee niistä potilaalle sopivimman. Pistokset annetaan kahdesti päivässä.

Toisin kuin koirilla, kissoilla ruokintaa ei tarvitse ajoittaa insuliinin kanssa, vaan on hyvä tarjota useita pieniä ruoka-annoksia päivässä.

Ruokavaliohoito on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta, aivan samoin kuin koirilla. Diabetesta sairastavan kissan ruokintaan soveltuu runsasproteiininen, vähähiilihydraattinen ruoka kuten Royal Canin Diabetic tai Hill’s w/d tai m/d. Märkäruoka on kuivaruokaa suositeltavampi vaihtoehto alhaisemman hiilihydraattipitoisuuden vuoksi. Mikäli kissalla on ylipainoa, se tulee ensin laihduttaa normaalipainoon. Ylipaino häiritsee diabeteksen hoitoa, ja voi estää diabeteksen paranemisen, joka muutoin saattaisi olla mahdollista. Laihduttamisessa voi käyttää joko diabetes-ruokaa, tai vielä mieluummin lahdutusruokaa kuten Hill’s Metabolic. Painonpudotus tapahtuu hitaasti, yleensä tavoite pudotukselle on 0,5-2% viikossa.

Kuten koirallakin, liikunta näyttelee rooliaan diabeteksen hoidossa. Kissan aktivoiminen ja liikuttaminen ovat siten myös tärkeä osa hoitoa.

Kontrollit

Diabeteksen kontrolloiminen ei ole aivan yksinkertaista. Kontrollointi vaatii useampaa eri menetelmää ja vie aikaa sekä omistajalta että eläinlääkäriltä. Sopivan insuliiniannoksen löytymisessä menee yleensä noin kuukausi, ja sinä aikana tilanne kontrolloidaan 1-2 viikon välein eläinlääkärin vastaanotolla.

Omistajaa pyydetään aina ennen käyntiä mittaamaan juomisen määrä vuorokaudessa. Kontrollissa käydään läpi tarkasti oireet, yleistutkimus ja eläimen paino.

Ensimmäisessä kontrollissa voi olla hyvä että omistaja ottaa mukaan kynän ja pistää insuliinin eläimelle, jotta eläinlääkäri voi varmistua oikeasta pistotekniikasta. Pistämisen helpottamiseksi eläimelle voidaan ajaa karvattomat alueet kylkiin alussa. Ensimmäinen kontrolli kannattaa siis sopia siihen aikaan, kun insuliini yleensä pistettäisiin, ja koiralle kannattaa siten ottaa myös ruoka mukaan käynnille.

Yksittäisistä verensokerimittauksista vastaanotolla ei ole hyötyä muuten kuin hypoglykemian eli alhaisen verensokerin havaitsemiseksi. Sen sijaan usein käytetty parametri on fruktosamiini eli ns. pitkäsokeri, joka kertoo verensokeriarvoista useamman viikon ajalta.

Paras tapa kontrolloida diabetesta on kotona tehty sokerikäyrä. Siinä verensokeri mitataan kotimittarilla koirilla 2 tunnin ja kissoilla 3-4 tunnin välein 12 tunnin ajan insuliinin pistämisestä alkaen. Sokerikäyrä kannattaa tehdä noin viikon päästä annoksen muutoksista.

Omistajan tulee sitoutua hoitoon ja kontrollointiin, jotta diabetesta voidaan hoitaa menestyksekkäästi. Kotona tulee antaa pistoksia aamuin illoin, ja lisäksi tulee olla sokerimittari ajoittaista verensokerin seurantaa varten. Kun lemmikillä diagnosoidaan diabetes, on omistajan siis syytä perehtyä aiheeseen huolellisesti sekä varautua mahdolliseen lemmikin loppuelämän mittaiseen aktiiviseen sairauden hoitoon ja seurantaan.

Lue myös