RUOKA-AINEALLERGIA KOIRALLA

Kun nuorella koiralla ilmaantuu toistuvia hiivatulehduksia, kutinoita tai suolisto-oireita kuten ripulointia, on syytä alkaa pohtia, voisiko koiralla olla ruoka-aineallergia. Jos oireilu alkaa ennen puolen vuoden ikää, on todennäköisempää, että kyseessä on ruoka-aineallergia kuin atopia. Ruoka-aineallergia voi puhjeta kuitenkin myös vasta aikuisena. Allergia syntyy eläimen aikaisemmin syömiä ruoka-aineita kohtaan. Tyypillisiä rotuja ovat esimerkiksi labradorinnoutaja, valkoinen länsiylämaanterrieri, kääpiösnautseri, spanielit, kultainennoutaja, bokseri ja saksanpaimenkoira. Ruoka-aineallergiaan voi kuitenkin sairastua minkä rotuinen koira tahansa, myös sekarotuinen. Iän myötä herkistymistä voi allergikolla tapahtua aina vain uusille ruoka-aineille, ja omistajan on syytä olla tästä tietoinen.

Ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan oireita, iho-oireita tai molempia. Toisinaan samalla koiralla voi olla sekä ruoka-aineallergia, että atopia.

OIREET

Oireita on yleensä vuoden ympäri. Pelkästään iho-oireiden perusteella ruoka-aineallergiaa ei voida erottaa atopiasta. Iho punoittaa, kutisee ja siinä voi olla näppylöitä. Allergia altistaa myös toistuville iho- ja korvatulehduksille sekä raapimisille, joten iholle voi tulla myöhemmin muitakin muutoksia, kuten rupia, karvanlähtöä ja tummumista. Nokkosihottuma ja ihon turvotus ovat harvinaisempia ruoka-aineallergian esiintymismuotoja. Ihomuutoksia on tyypillisesti korvissa, suupielissä, silmien ympärillä, tassuissa, nivusissa, kainaloissa, vatsassa ja peräaukon ympärillä.

Usein koirilla on myös ruuansulatuskanavan oireita, kuten toistuvaa ripulia ja oksentelua.

TOTEAMINEN JA ELIMINAATIODIEETTI

Kun pennun omistaja tai hoitava eläinlääkäri alkaa miettimään, voisiko oireiden taustalla olla allergia, on edessä jonkun verran vaivannäköä ja keskittymistä vaativa urakka. Koirille ei nimittäin ole olemassa luotettavaa laboratoriotestiä, jolla asia voitaisiin varmuudella todeta. Jos kyseessä on nuori pentu (3-6 kk) voidaan ensimmäiseksi tutkia mitä pentu on tähän asti syönyt, ja poistaa ruokavaliosta yleisimmät allergeenit valitsemalla ruoka, jossa niitä ei ole. Tämä vaatii pakkausmerkintöjen huolellista tutkimista. On syytä samalla muistaa, että vaikkakin pelkän raakaruoan syöttäminen voisi kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, niin erityisesti kiivaassa kasvuvaiheessa se vaatii asiantuntevan ammattilaisen tekemän ruokintasuunnitelman, jotta kaikki ravintoainetarpeet tulevat varmasti tyydytettyä oikeassa suhteessa, ja vältetään kasvuhäiriöt.

Kaikista yleisimmin koiria allergisoivia raaka-aineita ovat kana, nauta, maitotuotteet ja vehnä. Nämä tulisi siis ainakin alkuun jättää kokonaan pois. Myös kananmuna, soija, lammas, kala, sika ja maissi ovat yleisiä allergeeneja. Allergia voi kuitenkin kehittyä mille tahansa ruoka-aineelle, ja yleensä allergeeneja on useita.

Jos pelkkä tiettyjen raaka-aineiden välttely ei johda hiivakierteen, on-off -ripulin tai muiden oireiden loppumiseen, on seuraavaksi tehtävä täysimittainen eliminaatiodieetti. Pennun ollessa kyseessä, se toteuteaan kasvavalle pennuille tarkoitetulla ruoalla. Käytännössä tällä hetkellä markkinoilla on vain yksi tähän sopiva ruoka, joka on Royal Canin Hypoallergenic Junior.

Ruoka-aineallergian diagnoosi tehdään siis eliminaatiodieetin avulla. Verinäyte- tai ihotestit allergisoivien aineiden selvittämiseksi eivät ole luotettavia diagnostiikassa. Helpoin ja usein luotettavin dieettiruokavaihtoehto on apteekeista tai eläinlääkäriasemilta saatava valmisruoka, jossa proteiinit on pilkottu niin pieneksi, ettei koiran elimistö tunnista niitä. Aikuisilla koirilla vaihtoehtoja ovat valmisruuat, joissa on vain yksi proteiini- ja hiilihydraattilähde tai kotiruoka yhdellä proteiinin ja hiilihydraatin lähteellä. Näissä ruoka-aineiden on oltava sellaisia, joita koira ei ole varmasti koskaan aikaisemmin syönyt. Eliminaatiodieetti kotiruualla ei ole tasapainotettu ruokavalio, joten sitä ei saa jatkaa eliminaatiodieettiä pidempään kehittyvien puutostilojen takia.

Eliminaatiodieetin aikana koira ei saa syödä mitään muuta kuin valittua dieettiruokaa, ei siis edes puruluita, koulutusnameja tai mitään herkkuja. Vettä annetaan normaalisti. Dieetin pituus riippuu koiran oireista. Jos koiralla on vain ruuansulatuskanavan oireita, dieetin pituus on 2 viikkoa, mutta jos sillä on lisäksi tai ainoastaan iho-oireita, pituus on 8 viikkoa.

Kun koira on syönyt dieettiruokaa 2 tai 8 viikon ajan, alkaa altistusvaihe. Ensin testataan, onko koiralla ruoka-aineallergia lisäämällä kerran 1-2 viikossa yksi ruoka-aine eliminaatiodieettiin. Tässä käytetään koiran aiemmin syömiä ruokia, kuten kanaa, riisiä, nautaa ja perunaa sellaisenaan. Tarkoitus on löytää koiralle sopivat proteiinin ja hiilihydraatin lähteet, joista sen ruokavalio voidaan jatkossa koostaa. Testi voidaan myös tehdä vaihtamalla suoraan takaisin koiran aiempaan valmisruokadieettiin, mutta tällöin ei voida tietää varmuudella mille ruoan ainesosalle koira reagoi, jos reagoi. Jos koiralla on allergia, oireet pahenevat uudestaan 2 viikossa.

HOITO

Yksinkertaisimmillaan ruoka-aineallergiaa hoidetaan välttämällä eliminaatiodieetissä todettuja, oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Ruokavalion kanssa on kuitenkin oltava hyvin tarkka, sillä pienikin määrä allergisoivaa ruokaa voi taas laukaista oireet. Kaikki sekundaariset tulehdukset, kuten korvatulehdus, hoidetaan asianmukaisesti eläinlääkärin määrämillä lääkityksillä. Iho-oireilevalla koiralla voi olla samaan aikaan sekä ruoka-aineallergiaa että atopiaa, jolloin ruokavalio helpottaa oireita, muttei vie niitä kokonaan pois. Tällöin yleensä tarvitaan lisänä jokin lääkehoito atopiaan.

Vaikka ruoka-aineallergia on haastava sairaus ja monesti omistaja voi kokea turhautumista asian suhteen, on sen kanssa kuitenkin mahdollista viettää täysimittaista koiran elämää. Se ei estä harrastamista ja muuta koiran kanssa tekemistä. Ainoastaan se vaatii omistajalta ja kaikilta koiran hoitajilta suurta tarkkuuta sen suhteen, mitä koira pistää suuhunsa. Älä epäröi pyytää ammattilaisen apua, mikäli epäilet koirallasi ruoka-aineallergiaa.

Lue myös

• Suolistovaivat koiralla ja kissalla
• Koiran oksentelu ja ripulointi – kotihoito
• Kissan ruoka-aineallergia
• Valmistautuminen verinäytteenottoon
• Virtsanäytteen kerääminen
• Ulostenäytteen kerääminen