Kilpirauhasen vajaatoiminta koiralla

Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirilla melko yleinen, mutta kissoilla hyvin harvinainen hormonaalinen sairaus. Se johtaa kilpirauhashormonin eli tyroksiinin puutteeseen. Kilpirauhashormonin tehtäviin kuuluvat aineenvaihdunnan kiihdyttäminen, hapenkulutuksen lisääminen, rasvaa ja lihasta hajottavan aineenvaihdunnan lisääminen ja kortisoliaineenvaihdunnan säätely. Kaikkiin näihin toimintoihin tulee siis häiriöitä, jos kilpirauhashormonia erittyy normaalia vähemmän.

Syyt

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtua kilpirauhasen, aivolisäkkeen tai aivojen hypotalamuksen sairaudesta. Yleisimmät syyt ovat kilpirauhasen immuunivälitteinen, ei-bakteeriperäinen tulehdus tai kilpirauhaskudoksen korvautuminen sidekudoksella ilman muuta syytä. Koiralla voi olla myös kasvain kilpirauhasessa tai aivoissa. Aivolisäkkeen ja hypotalamuksen sairaudet johtavat kilpirauhashormonin erittymistä säätelevien hormonien puutteeseen.

Esiintyminen

Useilla roduilla on perinnöllinen taipumus sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan, esimerkiksi beaglella, borzoilla, dobermannilla, suursnautserilla, englanninsetterillä ja rhodesiankoiralla. Sairastuneet ovat yleensä keski-ikäisiä ja yhtä usein kumpaakin sukupuolta.

Oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat epämääräisiä ja liittyvät hidastuneeseen aineenvaihduntaan. Yleisoireisiin kuuluvat väsymys, liikkumishaluttomuus, rasituksensietokyvyn lasku, lihominen, ihon turpoaminen ja poimuuntuminen kasvoissa sekä sydämen sykkeen lasku.

Potilailla on yleensä myös iho-oireita, kuten symmetristä karvattomuutta, turkkimuutoksia, ihon tummumista, hilseilyä ja taipumusta ihotulehduksiin. Myös hermostollisia oireita voi olla, ja niihin kuuluvat esimerkiksi heikkous, tasapainhäiriöt, kehän kiertäminen ja kohtaukset. Lisääntymisessä voi esiintyä häiriöitä, esimerkiksi pidentyneet kiimavälit, abortit, kivesten surkastuminen ja siittiöiden vähentynyt määrä.

Diagnostiikka

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi eniten väärin diagnosoiduista hormonaalisista sairauksista. Monet sairaudet ja fysiologiset tilat laskevat kilpirauhashormonin pitoisuutta, esimerkiksi yli- tai alipaino, fyysinen rasitus, kiima, lisämunuaisen sairaudet, sokeritauti, munuais- ja maksasairaudet, anemia, sydän- ja kasvainsairaudet sekä lähes mikä tahansa muu vakava sairaus. Myös monet lääkkeet, kuten kortisoni, fenobarbitaali, karprofeeni, isofluraani ja sulfa-trimetopriimi laskevat kilpirauhasarvoja.

Diagnoosi ei koskaan perustu pelkkään kilpirauhashormoniarvoon, vaan on aina monen asian summa. Potilaalla on oltava yhdistelmä sopivista oireista, kliinisen yleistutkimuksen löydöksistä, peruslaboratoriotuloksista ja kilpirauhashormoniarvoista. Yleisin muutos verinäytteissä on rasva-arvojen nousu, mutta usein potilailla on myös lievää anemiaa ja maksa-arvojen nousua. Aina diagnoosi ei ole täysin varma vielä useiden hormonimääritysten jälkeenkään.

Hormonimittaukset

Yleisin mitattava kilpirauhashormoniarvo on kokonaistyroksiini eli tT4. Siihen sisältyvät sekä proteiineihin sidottu (99 %) että vapaa tyroksiini. Jos tT4 on normaali, koiralla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta matala arvo ei yksinään riitä vajaatoiminnan diagnoosiin. Matala arvo voi johtua myös muusta sairaudesta tai se voi olla kyseiselle yksilölle normaaliarvo, sillä terveiden ja sairaiden koirien arvoissa on päällekkäisyyttä.

Korkea TSH-arvo (thyroid stimulating hormone eli tyroksiinin erittymistä säätelevä hormoni) yhdistettynä matalaan T4-arvoon viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Osalla sairaista koirista TSH on kuitenkin normaali. Sairauden alkuvaiheessa TSH voi olla koholla niin, että T4-arvo on normaali. Tällöin kilpirauhasarvot pitäisi mitata uudestaan noin 3-6 kk kuluttua.

Vapaa, proteiineihin sitoutumaton tyroksiini fT4 on biologisesti aktiivista, ja kertoo siksi parhaiten kilpirauhasen tilanteesta. Vakavat sairaudet tai lääkitykset vaikuttavat myös fT4:n pitoisuuteen, mutta eivät yhtä paljon kuin tT4:n kohdalla. fT4 mitataan, jos muiden laboratoriotulosten perusteella diagnoosi on epäselvä.

Antityreoglobuliinivasta-aineet eli TgAA kertovat kilpirauhasen immuunivälitteisestä tulehduksesta. Mittausta käytetään tulehduksen diagnosoimisen lisäksi myös jalostuseläinten seulomiseen. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan poissulje myöhemmin kehittyvää sairautta. Positiivinen tulos lisää kilpirauhasen vajaatoiminnan todennäköisyyttä, jos myös tT4 tai fT4 on matala, mutta ei yksinään ole diagnostinen kilpirauhasen vajaatoiminnalle.

Hoito

Hoitona käytetään tyroksiinitabletteja kahdesti päivässä. Pienillä, alle 5 kg painavilla koirilla, lääke annetaan vain kerran päivässä. Aktiivisuuden pitäisi palautua noin viikossa, muiden oireiden viikkojen ja jopa kuukausien kuluessa. Ruokinta vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen, joten lääke pitää antaa aina samalla tavalla ruokintaan nähden, siis aina ruuan kanssa tai aina ilman.

Joskus kilpirauhaslääkitys joudutaan aloittamaan ilman täyttä varmuutta diagnoosista. Tällöin lääkitys pitää lopettaa, jos tyroksiini on saatu viiterajoihin, mutta oireissa ei nähdä selkeää vastetta 2-3 kuukaudessa.

Hoidon kanssa ennuste on hyvä.

Kontrollit

Kilpirauhasarvot kontrolloidaan verinäytteestä 4-6 tuntia lääkkeen antamisen jälkeen. Tällöin tyroksiinin pitoisuus on suurin, ja sen tulisi olla viiterajojen yläosassa tai vähän yli. Lääke annetaan myös kontrollipäivänä ruuan kanssa tai ilman samalla tavalla, kuin muinakin päivinä. Jos kyseessä on hyvin pieni koira, jolloin lääke annetaan kerran päivässä, tyroksiini pitäisi mitata lisäksi juuri ennen lääkkeen antamista. Tällöin tyroksiinin pitoisuus on matalin, ja sen pitäisi olla viiterajoissa.

Oikealla lääkeannoksella tyroksiini on yleensä viiterajoissa noin 2 viikkoa lääkkeen aloittamisen jälkeen, jolloin tulisi olla myös ensimmäinen kontrolli. Tämän jälkeen kontrollit tehdään aina 2 viikkoa lääkityksen muuttamisen jälkeen. Kun sopiva annos on löytynyt, kontrollit puolen vuoden välein.

Lue myös

 

Klinikan ajanvaraus auki 24/7

Paras ystäväsi saa lempeää hoitoa Pyynikin eläinlääkäreillä Pyynikintorin laidalla.  Tiloihin on mukava tulla palveltavaksi, myös isomman lemmikin kanssa. Ilmaista paikoitustilaa on kadunvarsilla ja julkisilla kulkuneuvoilla kuten Nysse ja Ratikka pääsee melkein ovelle.

Mikäli et tiedä mikä lemmikillä on, hätä on akuutti tai et löydä ajanvarauksesta aikaa, voit aina soittaa meille 03-389 1010

Isommat toimenpiteet, leikkaukset ja hammasoperaatiot varataan aina puhelimitse numerosta 03-3891010 oikeanlaisen ajanvarauksen sekä ohjeistuksen varmistamiseksi.

Varaa aika Soita

Katso myös  hinnastomme ja palvelumme.